Hui, kun pelästyin tuota "tiedoksi.." juttua, ajattelin että ilmoitat lopettaneesi kirjoittamisen. älä tee sitä, kirjoitat niin mahtavan hienosti tätä uskomatonta, mutta ilmeisen totta tarinaa. voimia ja tsemppiä, kyllä me jaksetaan odotella jatkoa.. :)

Karin, komppaan täysin edellistä kirjoittajaa, täälläkin pelästys vaihtui helpotukseksi, todellakin tulee blogissasi vakituiseen vierailtua hienon ihanan kauhean raadollisen ihmeellisen tarinasi jatkoa odotellessa! Jatka taas juttua kun siltä tuntuu, täällä tosiaan odotetaan, mutta jaksetaan odottaa... :) Kaunista kevään jatkoa sinulle ja toivottavasti kevätkiireesi ovat sellaisia hyviä elämänmakuisia kiireitä!

Karin!!

Kiitos kaunis niin mahtavasta blogista. Vahingossa löysin tämän. Kyllä on sellaista tekstiä, että ei kai ole oikein sanoja.. superlatiiveja sinuun joutuu lataan:)
Kyllä vain, minä ek-vangin vaimo sitten olen..
Tavallinen, työssäkäyvä ja raitiskin vielä. Vissiin sitten joku häiriö jossain tämän normaaliväestön mielestä:)
Uskomattoman hienosti todella kirjoitat ja kuvailet.
En tähän julkisesti halua kummempia kirjoittaa, vaikka mieli tekisi jotenkin avautua.. enpä ole vuosiin sitä tehnyt.
Oikein hyviä vointeja ja kaikkea hyvää elämääsi toivotan!!

Kiitos kommenteista. Olette ihania.

Hei Karin!!

Oletko lukenut sellaisen kirjan kuin " anam cara - kelttiläistä viisautta "
Suosittelen lämpimästi!!

Hienoja runoja sulla :)

Kiitos kommenteista. Kristiina, ei ole tuo kirja tuttu, täytyy tutustua.

Hei
Luin kaikki kuukaudet läpi, olet upea ihminen, sellainen jonka olisin joskun toivonut kohtaavani. Ihailen tuota todellista omistautumista ja kaikkea sitä jaksamista.Tosi mielenkiintoinen kertomus elämästäsi kaiken kaikkiaan.

En ole saanut tehtyä mitään sen jälkeen kun löysin tämän päiväkirjan.
Pakko lukea ihan joka ikinen juttu mitä tässä oli.
Sitten tuli itku.
Tee tästä oikea kirja,sitten joskus.
Kaikkea hyvää Sinulle,voimia ja jaksamista.
Joskus vielä sinullakin on seesteisemmät ajat ja mielenrauha.

Hei Karin,

Eilen töissä oli hiljaista ja löysin jotain kautta tieni blogiisi, mukavasti kului eilinen työpäivä ja tämä aamu. Kaikki kirjoituksesi tuli luettua, kirjoituksesi tempaavat mukaansa. Jatkoa jään minäkin odottamaan.

Oikein hyvää kevättä sinulle, toivottavasti elämäsi on nykyään toiveidesi mukaista!

törmäsin tänne satumalta ja luin koko juttusi , osui ja upposi , miten samanlaista voikaan joskus jollain olla ja aina sitä on ajatellut että on varmaan ainut maailmassa jolle tälläsiäkin satuu ja tapahtuu , joutuu tuntemaan häpeää, riittämättömyyden tunteita ja siltin tietää että kaikkensa on antanut , enemmänkin mitä on voinut , tsemppiä sinulle ja odotan innolla tarinaasi jatkoa =)